perjantaina, helmikuuta 03, 2012

Leikki

Löysin kolmisen vuotta sitten netin rajattomasta tarjonnasta Huumorinkukan blogin, jota olen seurannut tiiviisti siitä lähtien. Sitä emännöi reipas ja persoonallinen naisihminen aivan riemastuttavalla peräpohjolan murteella. Lieköhän myös murteella osuutensa siihen, että sivuilta välittyy niin aito ja läheinen tunnelma. Kun kuvittelen, että lääkäri ja pankkiherra puhuisivat minulle rehevällä murteella, niin kyllähän minä luottaisin sataprosenttisesti, kertoisin ihan halusta kaikki vaivani ja huoleni ja haluaisin apua jatkossakin. Murre on - tai oli ainakin ennen - itse kunkin varsinainen äidinkieli. Sen käyttö riisuu puhujasta kaiken teennäisyyden ja tärkeilyn. Tämä on mielestäni selitys Heli Laaksosenkin murrerunojen menestykseen. Nykyään murteet ovat laimentumassa yleiskielen vaikutuksesta. Yleiskieli on usein köyhää ja väritöntä ja kun ei ole ilmeikkäitä sanoja ja sanontoja, sitä höystävät usein kirosanat, veet ja peet ja samat englanniksi ainakin, jos nuoria kuuntelee.

Tarkoitukseni on nyt kuitenkin kommentoida Huumorinkukan blogissaan esittelemää ravintolaleikkiä, jota heillä leikitään antaumuksella. Minäkin leikin sitä monet vuodet, mutta lopetin, kun perheestä oli jäljellä vain sen perustajat. Saattoi olla tyhmästi tehty, sillä leikkihän on erinomainen tapa nostaa parisuhde arjen yläpuolelle. Juhla on, kun juhlan tekee.

Leikki on kolmen ruokalajin ateria kotona kauniisti tarjottuna. Minun ravintolani oli auki sunnuntaisin. Suunnittelin ruokalistoja huolella, sekin oli mukavaa ajankulua. Kirjoitin ateriakokonaisuuksia vihkoon, jotta on mistä ottaa muuhunkin vierastarjoiluun. Raskaalle pääruoalle kevyt alku- ja jälkiruoka, lihaa ja kalaa sopivassa suhteessa, ruokien värit, koostumukset ja maut, ajoituksen oppiminen niin, että ruoka ilmestyy pöytään vaivattoman näköisesti. Tämä leikki maksoi lähinnä aikaa ja sen minä ruokahullu annoin mielelläni. Rahaa se ei vaatinut paljon enempää kuin arkinen syöminen. Tein hyvin usein vihanneksista sosekeittoja, joita voi maustaa tuorejuustoilla, Auralla yms. Lähes kaikki vihannekset sopivat, turnipsia en ole kokeillut, mutta voi sekin toimia. Kun syö ensin keittoa, ei tarvitse olla isoa annosta lihaa/ kalaa ja siinä se hinta tasoittuu. Jälkiruoasta jää hyvä mieli ja raukea olo ja sen voi sunnuntaina suoda. Lautasliinat, kynttilät, jalalliset lasit, kukat ja muut koristeet luovat tunnelmaa.

Tästä leikistä minä luovuin!? En muistaakseni tehnyt mitään päätöstä, saattoi osua muuton yhteyteen ja moni muukin asia muuttui. Olin sen jo unohtanut kunnes se tuli vastaan Huumorinkukan blogissa. Pitää miettiä.

Vielä viime sunnuntaina mätkäisin pöytään arkisen sopan, jonka tarkoituksena oli tehdä loppu iäisyysmetvurstista, joka on täällä kummitellut joulusta lähtien.Pelkillä vihanneksilla tämä olisi hyvä, lempeä alkukeitto, mutta kun ei ollut muuta tarjolla, sitä piti rikastuttaa ja terävöittää eli pohjana on ranskalaisen keittiön klassikko purjoperunasosekeitto.

Tarvitaan:

purjo, silputaan
5-6 perunaa, pieninä lohkoina ja näitä kuullotetaan voissa. Sitten lisätään

kasvis- tai lihalientä tai molempia niin että purjoperunasilppu peittyy ja kun on kypsää, soseutetaan
Mausteiksi valkopippuria, suolaa(?), sambal oelek tai chili, soijaa
ja vielä
tölkki 3 juuston ruokakermaa
vielä metvurstikuutiot ja tasapainottamaan HK:n bleu, puoli lenkkiä
perään meni vielä tähteeksi jäänyttä keitettyä parsakaalia ja herneitä
ja viimeistellään persilja- ja/tai korianterisilpulla, joita ei sitten ollutkaan kotona

Arkisuusteeman korostamiseksi kuvakin on otettu hellan kulmalla, mutta kyllä tämä ihan lautasilta syötiin.

1 kommentti:

  1. Ooooh, mää kipasin heti kattomaa, että mitäkä noot tänne päivitelly!! Ja iha punastuin, ku nää nii sievästi olit musta kirjottanu, kaunis kiitos Lisse. Tuommosista kommenteista saa intua jatkaa hommia ja voi olla tyytyväine, jos saa inspiroitua toisiaki.

    Nyt vaa uuestaa leikkejä leikkimää, ku ei ennää työkää haittaa sulla vappaa-aikaa :D Se o mukavaa hommaa, eikä sitä kyllä viittiskää, jollei olis :D

    Ihanaa viikonloppua teille ja käyää kyläsä, puoli ja toisi!!

    VastaaPoista