tiistaina, toukokuuta 21, 2013

Eläkeläiskakut

On yllättävän helppoa unohtaa olevansa ehtoopuolen ihminen kunhan ei katso peiliin tai yritä heittää kuperkeikkaa. Mutta muistutuksia ikääntymisestä tulee myös postiluukusta. Kuulun ikäni perusteella sellaiseen kohderyhmään, jolla on ilmeisesti omat erityistarpeet, joiden täyttäminen on tuottava markkinarako.

Meille ei ole tilattu valtakunnallisen eläkeläisjärjestön lehteä ja siksipä kai siitä tulee aina silloin tällöin näytenumero.Siellä on artikkeleita asumisesta, terveydenhoidosta, matkailusta, harrastuksista, ruoasta jne., ihan hyviä ja mielenkiintoisia useimmiten. Mutta se, mikä minusta tuntuu oudolta ja välillä koomiseltakin, on lehden mainokset. Ne poikkeavat täysin ns. "normaalien" lehtien mainoksista. Ikäihmisellä on ilmeisesti usein kuivat silmät, kaihi, harveneva tukka, korvista ja nenästä tunkee pitkiä karvoja, omat hampaat ruskistuvat, tekohampaat lonksuvat, korvissa suhisee ja suuta kuivaa. Ja tämä kaikki koskee vain päätä ja sitäkin vain ulkoisesti. Kun mennään alaspäin, tulee ihan sietämättömiä asioita vastaan: hidas ruoansulatus, ummetus, ripuli, närästys, lonkka- ja polvinivelongelmat, vaivaisenluut, vasaravarpaat, kuivat limakalvot, tihentynyt virtsaamistarve, virtsankarkailua ja - auta armias - myös kiinteää jätettä voi karkailla!!Mutta apua löytyy, jos on mainoksiin uskomista ja osan voi tilata suoraan kotiin, huomaamattomasti ja hienotunteisesti toimitettuna. Proteesiteippiä ja -kiinnitysainetta, silmätippoja, kuulolaitteita, kävelytukia, rollaattoreita, seniorinojatuoleja, suurennuslaseja,tukisukkia, jarrusukkia, lämmittimiä, tukivöitä, edestä kiinnitettäviä rintaliivejä, terveyskenkiä, tukipohjallisia, liukuvoiteita, vaippoja, silittämättä siistejä vaatteita resoreilla, lista on loputon. Ihan oma lukunsa ovat senioreille  kohdistetut matkailumainokset: riemukkaat (= vanhaa tanssimusiikkia) risteilyt ja kiinnostavat (= kotiseutumuseoita ja muuta kansanperinnettä) bussiretket monine lepo- ja vessataukoineen.En ole toistaiseksi ollut yhdelläkään seniorireissulla, joten voi olla, että asenteeni on suotta ennakkoluuloinen. Mutta kun  näiden kaikkien mainoksien pohjalta ajattelen mitä matkalaiset pyörälaukkuihinsa pakkaavat ja päällensä pukevat ja  mistä puhuvat, tunnen lievää paniikkia enkä ainakaan toistaiseksi halua mihinkään iän perusteella koottuun ryhmään.

Mutta viimeksi lehdestä löytyi leivontareseptejä eivätkä ne ole mitenkään ikäsidonnaisia. Ei se vanhuksenkaan suu ole tuohesta. Tein näitä vadelma-valkosuklaa kakkusia ja lopputulos oli oikein maistuva, tosin paljon rumempi kuin lehden kuvassa.
                                                    
Ruotsalaiset reseptit tuntien vähensin sokerin määrää, ettei mene yltiömakeaksi.
Taikinaan tarvitaan:
200  g   voita, huoneenlämmössä pehmennyttä
1      dl  sokeria
1      dl  perunajauhoja
4      dl vehnäjauhoja
1     rkl vaniljasokeria tai 1 tl vaniljauutetta, ihan aitoa tai yhden vaniljatangon siemenet
Kaikki aineet voi hurauttaa koneella/nyppiä käsin  taikinaksi, joka saa huokaista hetken jääkaapissa. Pikkuvuoat ovat itsekullakin mitä ovat. Metalli- tai foliovuoat on syytä voidella. Minä kaulitsin taikinan, otin muotilla pyörylöitä ja painoin ne silikonivuokiin. Taikinasta voi myös ottaa pallukoita- n. 20 kpl - ja litistellä ne vuokiin.
Täytettä varten
125  g  voita sulatetaan ja joukkoon lisätään
150  g valkoista suklaat karkeasti rouhittuna ja sinne se sulaa
2      munaa ja
1      dl sokeria sekoitetaan, ei tarvitse vaahdottaa, ja lisätään voi-suklaaseokseen.
Täyte jaetaan kristillisesti vuokiin ja päälle tuoreita tai sulatettuja vadelmia. 175-asteiseen uuniin n. 25 minuutiksi.Jäähtyneinä päälle pöläys tomusokeria.
Tämä varmasti toimisi myös yhtenä isona paina (siis pai), mutta paistoaikaa pitää siinä tapauksessa miettiä tai ehkä suorastaan alustavasti esipaistaa pohja. Minä teen pieniä jatkossakin, niin ei tarvitse miettiä yhtään mitään, mikä sopii parhaiten minun Nalle Puh-mallisille aivoilleni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti