sunnuntai, syyskuuta 27, 2009

Grillikanan tuonpuoleinen elämä


Grillattu broileri maistuu tietysti sellaisenaankin ja ruokaisan salaatin siitä saa hetkessä. Se kannattaa perata lämpimänä, lihat irtoavat helpommin luista. Suttuista puuhaa, mutta tehtävä se on. Luista, nahoista ja muista roippeista keitän yleensä kanalientä, lisään liemeen pienet lihasuikaleet ja pakastan kanakeiton pohjaksi tuleviin tarpeisiin.
Tämä kanaruoka tarvitsi nimen siinä vaiheessa kun huomattiin, että se kuului lempiruokien listalle. Esikoinen nimesi sen Kanakalleksi. Miten ja miksi 3-vuotias siihen päätyi, ei käynyt koskaan selville. Ehkäpä hän ajatteli, että kana oli eläessään ollut nimeltään Kalle. Oli miten oli, Kalleja on tullut syötyä kymmeniä. Tämä ruoka on yleensä lastenkin mieleen. Ja helppo.
Kallea varten keitetään ensin sopiva määrä (= riippuu syöjien määrästä) spagettia hivenen raaemmaksi kuin al dente. Spagetti kumotaan öljyttyyn uunivuokaan ja päälle lorotellaan reilusti soijaa, sitten tulevat kanapalat, suikaloitu paprika ja 2-3 pienittyä ananasrengasta. Pyhäversiossa niiden lisäksi vielä katkarapuja, herkkusieniviipaleetkin käyvät. Kaiken päälle kaadetaan runsaasti löysää juustokastiketta, jossa täytyy olla runsaasti makua, kana ja spagetti ovat aika mauttomia sellaisenaan. Kanaliemikuutio, currytahnaa, valkosipulia, tabascoa tai sambal oelekia, voimakasta juustoa ja vielä murustettua Auraa, suolan kanssa malttia, sitä tulee juustoistakin. Pinnalle juustoraastetta ja vuoka uuniin gratinoitumaan. Puolisen tuntia 200-asteisessa uunissa riittää. Tarjolle lisäksi raikasta, kevyttä salaattia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti