Saako sotkea?

Ostin tänään divarista keittokirjan, joka on ollut haluttavien listalla pitkään. Se oli varsin edullinen ja oikein siisti, suorastaan käyttämättömän näköinen, suojapaperikin ihan ehjä, joten minähän sen sitten ostin. Kotona oli tarkoitus uppoutua kirjaan nautinnollisesti oikein ajan kanssa, kirjassa on erityisen upea, tunnelmallinen kuvituskin. Mutta koko kirjasta meni maku. Yhdellä aloitussivuista oli omistuskirjoitus, kirjan oli joku Kekke saanut 40-vuotislahjaksi kolmelta kaveriltaan. Ihan kelpo lahja, ei siinä mitään, mutta Kekke oli myös kirjoitellut kommentteja sinne tänne ja oikein musteella, osan ilmeisesti kännipäissään. Hän oli tehnyt merkintöjä sivulle, jossa oli juhlienvalmistelijan muistilista. Listalla muistutettiin ostamaan kauniinvärisiä kynttilöitä. Kekke on kirjoittanut marginaaliin kommentin, josta ilmenee, että hänen muistiaan koettelee enemmän kynttilöiden sammuttaminen, koska hän yleensä sammuu itse ensin. Viinisuositusten ja -määrien kohdalle hän on kirjoittanut, että viini saa loppua kunhan viina riittää. Teemajuhlaehdotuksiin hän on lisännyt natsijuhlat. Minä närkästyin ja olen nyt kahden vaiheilla: heitänkö ylevästi kauniin kirjan roskiin vai ryhdynkö harjoittamaan sensuuria eli peitän kommentit korjauslakalla, koska en ainakaan halua, että kukaan koskaan luulee minun ne kirjoittaneen. Hemmetin Kekke, ei lahjakirjoja kierrätetä.