torstaina, syyskuuta 02, 2010

Pannukakku

eli tässä projektissa meni pieleen kaikki mikä voi mennä, lopuksi aikataulu kun laajakaista tempaistiin pariksi viikoksi pois. Voi minua onnetonta, kun kuuseen kurkoitin ja katajaan kapsahdin.
Mikä minut sai ryhtymään moiseen lukijoiden kosiskeluun ja lupailemaan etukäteen yhtään mitään? Ja vielä pähkinäkakku, puuttuu vain, että Paula, jolle tämä on tarkoitettu, on allerginen pähkinöille. Se on niin kovin yleinen allergia. Työpaikallenikin tuli tänä syksynä ehdoton pähkinäkielto. Noin 400 hengen joukossa on useita pähkinäallergikkoja ja yksi sellainen, jolle aiheutuu raju reaktio pelkästään siitä, että huoneessa avataan pähkinäpussi. Tässä onnettomassa kakussa ei ole jauhoja ollenkaan, vaan tilalla on - jauhettua pähkinää.

3 munaa ja
1½ dl sokeria vatkataan oikein oikein kuohkeaksi vaahdoksi ja lisätään
200 g jauhettua hasselpähkinää (kaupasta löytyi valmiiksi jauhettua oikeankokoinen pussi)
ja sitten vatkataan vielä lisää.
Irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi niin ei tarvitse voidella mitään. Paista kakkua noin ½ tuntia 175:ssä asteessa ja anna sitten kakun jäähtyä.

Vatkaa
3 dl kermaa vaahdoksi ja makeuta hyvin kevyesti tai ei ollenkaan. Levitä suurin osa kakun päälle ja reunoille ja sirottele päälle
1 tupla Dajm hienoksi rouhittuna ja pursota ympärille loppu kermavaahto.
Tässä vaiheessa alkoivat vastoinkäymiseni. Pursotinpussi alkoi vuotaa saumastaan ja sieltä ei kuitenkaan mahtunut pursuamaan kermavaahtoa, vaan sieltä tursui harmaata nestettä, joka sotki kakun, kädet, pöydän ja sai minut turvautumaan "karkeaan kielenkäyttöön". Ei auttanut perääntyä. Siis kylkien viimeistely Noblesse-suklaaläpyköillä, sinnehän peittyisi kermavaahtokatastrofikin. Kun avasin samana päivänä ostamani suklaapakkauksen, siellä olikin harmaita yhteensulaneita möykkyjä tyylikkäiden, henkäyksenohuiden läpyköiden asemesta. Lisää kielenkäyttöä ja kauppaan rasian ja kuitin kanssa. Ilmiö oli kassatytölle tuttu, "ai, eikö niitä ole vieläkään poistettu, vaikka valituksia on tullut". Sain rahat takaisin, vaan en läpyköitä. Ne olsivat vaatineet reissun toiseen kauppaan eikä siihen ollut aikaa. Lisää äänetöntä kielenkäyttöä.
Kakku oli maultaan ihan hyvä - tarpeeksi makea ilman läpyköitäkin - mutta minusta tuntuu etten tee sitä pitkiin aikoihin, oli se niin traumaattinen kokemus. Kuvastakin tuli aivan surkea ja vaisu, vai mitä? Ja lopuksi sitten kaatui laajakaista. Että semmoista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti