Miniä

Minullakin on sellainen ja mukava onkin, mutta hän kuuluu yksityiselämääni. Tämä on mielensäpahoittajan miniä ja mielensäpahoittaja on Tuomas Kyrön luoma hellyyttävä henkilöhahmo, josta on tullut hyvin suosittu, kaiketi siksi, että hänessä on niin paljon aitoa perisuomalaista miehenkörilästä, sitä tyyppiä, jonka ansiosta selvittiin sodista ja jälleenrakentamisesta. Samanaikaisesti sellainen mies on niin ärsyttävä, että häneltä voisi kallon halkaista yhdellä kirveenheilautuksella ja loppuisi se jääräpäinen mielensäpahoittaminen, nyt kun on toiset ajat ja toiset tavat. Mutta hänessä on kuitenkin se terve ydin , rehellinen, järkevä, epäitsekäs. Tunteiden tunteminen, saatika niiden näyttäminen, on sellaiselle miehelle ylivoimaista, mutta kai se samalla on suomalaisittain miehekästä. Ihastuin häneen jo ensimmäisessä kirjassa.

Nyt sain kirjasen, jossa hänet nähdään miniän silmin. Miniä on menestyvä moderni uranainen, joka on lähes parinkymmenen vuoden aikana oppinut tulkitsemaan appiukon olemusta ja samalla hyväksymään tämän teoriassa, vaikka käytännössä hän on raivostuttavan itsepäinen ja välillä suorastaan lapsellinen. Pinnan alla on hyvä ihminen, toki rasittava periaatteen ihminen. Mutta periaatteethan nykyään puuttuvat  suurelta osalta nuorempaa polvea ja siksi mielensäpahoittajien harvenevaa joukkoa tarvitaan muistuttamaan elämän perusarvoista.
                                                                                                             

Minä olen jotenkin onnistunut jäämään täällä ulko-Suomessa täysin vaille tietoa aikaisemmin ilmestyneestä mielensäpahoittajan jatko-osasta, joka kaiken lisäksi liittyy ruokaan. Oikein hekumoin, että saan luettavakseni Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike .Varmasti nautinnollinen lukukokemus.

Odotellessa yksi luotettava kakkunautinto.
Perusreseptiin kuuluu:
3 munaa ja
2½ dl sokeria , jotka vaahdotetaan p-e-r-u-s-t-e-e-l-l-i-s-e-s-t-i
Lisätään
150 g  voita sulatettuna ja hieman jäähtyneenä
2½ dl vehnäjauhoja, joihin on sekoitettu 1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljauutetta
Paistetaan hyvin voidellussa ja jauhotetussa (mannaryynit) tasapohjaisessa  vuoassa n. 175-200 asteessa, ensin 15 minuuttia ja sitten lisätää pinnalle kuorittuja, kokonaisia manteleita tai rouhittuja saksanpähkinöitä ja jatketaan vielä paistamista kunnes kypsä (n. 20-25 minuuttia ) eli kakun reunat vetäytyvät vuoan reunoista. Hieman jäähtyneen kakun pinnalle tomusokerikuorrutusta, jossa voi olla mukana tippa tai pari jotain terästystä, esim. mantelilikööriä. Hieman jäähtyneen kakun pinnalle siksi, että kuorrutusta imeytyy vähän myös kakkuun ja siitä tulee mehevä. Tämä kakku on kahden ruotsalaisen klassikkokakun risteytys. Peruskakku tomusokerikuorrutuksella on ambrosiakaka ja manteleilla solskenskaka, nekin molemmat hyviä, tämä vielä parempi.