sunnuntaina, toukokuuta 13, 2012

Teinpä meille hyvää ruokaa äitienpäivän ratoksi. Lapset, aikuisiksikin jo kunnolla kypsät,viettävät päivän omissa (jääkiekon sävyttämissä -voi viisnolla) kuvioissaan Suomessa. Ei tänne kannata viikonlopuksi rynniä varsinkaan kun äitienpäiväkin on Ruotsissa vasta toukokuun viimeisenä sunnuntaina. Kuulumiset on toki vaihdettu, skype on erinomainen yhteydenpitokeino.
Meidän molempien äidit ovat jo pitkään nukkuneet  hyvin ansaittua ikiunta, joten me olemme kahteen pekkaan muistelleet näitä elämämme äitienpäiviä ja äitejä ja viettäneet kauniin, kesäisenoloisen päivän. Ulkona on heleänvihreää, lehtipuissa  lehdet, kastanjapuut puhkeamassa kukkaan.

Tänään aloitettiin parsalla. Näin tv-kokin valmistavan keitettyä vihreää parsaa kastikkeena tavallinen valkokastike munahakkeluksella höystettynä.Juuri sitä alkoi tehdä mieli. Käyttäydyin kerrankin niin, että voin olla tyytyväinen. Noudatin kokin ohjeita p-i-e-n-i-n-t-ä  piirtoa myöten ja erinomaista tuli. Minulla on paha tapa lähteä resepteissä tekemään omia sovelluksia ja se ei aina ole todellakaan järkevää. Joskus niin täytyy tehdä, kun joku tarvittava aine puuttuu, mutta minä olen kai jotenkin uhmakas ja omapäinen besserwisseri, kun alan toteuttaa omia päähänpistojani ilman mitään syytä. Mutta nyt tottelin ja hyvää tuli. Parsan keittoaikakin oli tasan se 1½ minuuttia siitä, kun vesi alkoi kiehua uudestaan parsojen lisäämisen jälkeen. Kannatti olla kiltti. 
Tämä pääruoka on Mimmi-vaikutteinen.Mutikaisen Mimmi valmistaa niin monipuolisia ruokia ja leipomuksia, että häneltä saa aina ideoita.Nyt muuttelin reippaasti omien raaka-aineiden perusteella, mutta alkusysäys oli taas kerran häneltä.Hänen versionsa on mandariinibroileri, minulla mandariinipossu. Vuoan pohjalle freesasin sipulia, paprikaa ja kesäkurpitsaa currytahnalla maustettuna ja hulautin vuokaan vielä pikkutölkin maissia ja hienonnettua valkosipulia. Päälle ruskistetut possun ulkofileviipaleet, pippuria, hippunen suolaa, soijaa, tölkki kookosmaitoa, murusteltua Aura-juustoa ja lopuksi mandariininlohkoja tölkistä ja vuoka uuniin puoleksi tunniksi.
            
Enempää ei sitten jaksettu syödä. Mikään makeakaan ei houkutellut. Nyt voisi jo hyvinkin mennä alas. Enköhän lähde tästä kasaamaan lautaselle  annoksen viinimarjatorttua ja jäätelöä. Äitienpäivän kunniaksi tarjoan isällekin.      
                               

5 kommenttia:

  1. Uuuh, voi raato sentää, mitenkä herrrrrkulliselle näytti, makuki tuli melekeen suuhu, ku piti nii läheltä kattua kuvat!!! Slurps... määki sannoin isännälle, että ku se meijän ensimmäine parsakokkeilu meni lievästi sanottuna mettään, ni nyt ku o oikia parsa-aika ni voitas kokkeilla uuestaan...

    Meisä o Lisse sammaa vikkaa, että pittää alakaa säätämää, mää en tykkää lukia ohojeita tai paremminki nouvattaa niitä, aina ne mun kuningasajatukset ei oo ottanu tuulta purjeisii :D :D :D

    VastaaPoista
  2. Oikeassa olet, Anne, se on se säätäminen...minulla se on lisäksi yhteydessä muulimaisuuteeni, en pysty perääntymään,vaikka järki tai mikä lie sisäinen ääni sanoo ettei onnistu,minä vain jatkan. Silloin kun on ruoasta kysymys,joudun sovittamaan säätämisen seuraukset syömällä ne tekeleet. Siinä elämä opettaa, vaan kun ei tunnu aina menevän perille.

    VastaaPoista
  3. Viimeisin neronleimaukseni "reseptien soveltamisessa" oli yhdistää kaksi jäätelöreseptiä (kun ei ollutkaan aineksia toteuttaa ekaa loppuun asti) huomaamatta, että tuli napattua molemmista resepteistä sokeria sisältävä osuus mukaan :D Tuli "hiukan" makeaa, mutta kyllä se parempiin suihin upposi... Soveltamisella voi kyllä päästä alkuperäistä parempaankin lopputulokseen, mutta ehkä ensin pitäisi tehdä reseptin mukaan, että tietää mitä voisi muuttaa seuraavalla kerralla..

    VastaaPoista
  4. Sitä sääntöä minäkin olen yrittänyt sisäistää, että ensimmäinen kerta tasan tarkkaan reseptin mukaan ja vasta sen jälkeen omia sovelluksia, vaan aivan liian usein tulee lipsuttua.

    VastaaPoista
  5. Munakastikkeella parsaa en olekkaan tehnyt, joten sieppaan vinkin mukaani. Kiitos. Maistuisi kyllä hyvin myös tekemäsi possuruoka.... apinoinpa joku kerta ohjettasi. Possu-mandariini-aura-> herkkuyhdistelmä.Kookosmaidon jätän miehen pyynnöstä suosiolla muille käytettäväksi, ainakin suolaisissa ruoissa.

    VastaaPoista