sunnuntaina, maaliskuuta 18, 2012

Key lime pie

on tämänkertaisen reseptin nimi, mutta harhaanjohtava. Sisäinen, alati esiintunkeva besserwisserini haluaa, että muuutkin pääsevät osallisiksi siitä, mitä sain nimestä selville.Tuo sitruunan vielä happamampi lajitoveri on kai virallisesti limetti, mutta ei se sanana oikein minun suuhuni istu. Limekään ei minulle ihan ongelmaton ole, äännetäänkö niin kuin kirjoitetaan vai englantilaisittain kuten ruotsin kielessä. Key limet ovat limettien aatelia ja kasvavat vain Floridan Key-saarilla, jos sielläkään koska hirmumyrskyt ovat tuhonneet näitä harvinaisia hedelmäpuita. Minun limettini ovat mamuja vailla sukupuuta halpisketjun tarjouksesta ja siinä oli hyvä syy tehdä tämä kirpakka piirakka. Mutta sitruunaversio toimii myös, makuasia.

Pohjana on 200 g digestivekeksimurskaa (panin keksit muovipussiin ja kaulin ne kuoliaaksi) ja siihen 100g voita sulatettuna. Mössö painellaan käsin tai lusikanpesällä voideltuun irtopohjavuokaan ja jääkaappiin odottamaan täytettä, johon tarvitaan

1 dl tuoretta limettimehua ja
2 tl limetinkuoriraastetta
2 keltuaista
1 tlk (n. 400 g) makeutettua maitotiivistettä (sweetened condensed milk)

ja näitä sitten vatkataan pitkään ja hartaasti. Täyte ei vatkaamisesta juurikaan saostu, joten en tiedä mikä tämän vaiheen tarkoitus on vai onko sitä ollenkaan. Täyte kaadetaan piirakkapohjalle ja työnnetään 180-asteiseen uuniin n. 20 minuutiksi. Uunista otettaessa se vähän tutisi, mutta sen pitää saada jäähtyä ja rauhoittua, niin täyte tiivistyy ja mautkin asettuvat. Tarjottaessa pinnalle voisi kiepauttaa pari ohutta limetinsiivua ja pursottaa kermavaahtoruusukkeita. Voisi tehdä paljon muutakin. Mutta minä tarjosin piirakkaa koristelematta parin vaniljajäätelöpallon kera. Meni se niinkin.

4 kommenttia:

  1. Mmmm, onpaha herkulline räsehti, eikä näytä ees isotöiselle! Määku tykkään sitruksen mausta, ni tämä vois olla mun suuhu sopiva... mää monasti lissään sitruunatiivistettä vetteen ku oikee janottaa, vaikka ne sannoo, että se sitrus o paha hammaskiilteelle :D Mutta elämä o muutenki nii vaarallista :D

    Voiskoha se vatkaamisen tarve olla sitä, että se mehu sekottus kunnolla siihe maitoo, sehä o maitotuotteesee lisättynä vähä niinku se juoksettas sen tavaran... tiijä häntä, tuli vaa mielee!

    VastaaPoista
  2. Oikeassa olet, siinä sen vatkaamisvaiheen merkitys. Minulta jäi ajatus puolitiehen, taas kerran.

    VastaaPoista
  3. Tätä piti kokeilla! Tosin laitoin vain vajaan desin lime/sitruunamehua (2 pientä limeä ja n. 1/3 sitruunaa, enempää ei ollut) ja kuoriraastekin jäi pois. Puhumattakaan siitä, etten vatkannut täytettä lainkaan (koneella), vaan pyörittelin vain ainekset yhteen silikonivispilällä. Ei tarvinnut pitkään pyöritellä, kun sitrusmehut oli sekoittuneet kondensoituun maitoon. Tuli niin taivaallisen hyvä piirakka (ainakaan minä en kaivannut enempää sitruunaista makua, eikä piirakka tarvinnut kaveriksi mitään muuta), etten usko tuon pitkän ja hartaan vatkauksen olevan kovin oleellinen osa tätä. Kiitos ohjeesta!

    VastaaPoista
  4. Minulla kävi pienessä mielessä piirakkaa syödessäni,että mausta tulisi pehmeämpi ilman kuoriraastetta ja nyt se on sitten todistettukin.

    VastaaPoista