tiistaina, heinäkuuta 20, 2010

Blogietiketti

Tässä taannoin kehkeytyi erittäin suositun leivontablogin kommenteista mielenkiintoinen arvokeskustelu. Joku oli lähettänyt negatiivista palautetta ja muut lukijat älähtivät: jos et pidä blogista,älä lue. Et ole sitä blogia tilannut, et siitä maksanut, joten jätä se väliin. Toisaalta, jos pidät, kommentoi kiittämällä, kannustamalla, kertomalla omista kokemuksistasi vastaavissa tilanteissa jne.. Näin sen kommenttitulvan enemmistö tuntui ajattelevan ja minustakin se tuntuu järkevältä suhtautumiselta. Itse en ole tietenkään koskaan kommentoinut mitään blogia, ajatellut vain tykönäni. Mutta ehkä olisi syytä ruveta antamaan positiivista palautetta, kun siihen on aihetta.

Minä olen kirjoitellut Sivumakuja puolitoista vuotta ja kokenut sen lähes omaksi päiväkirjan tapaiseksi yksityiseksi kirjoitustilaksi, sillä en ole kuullut pihaustakaan siitä, mitä lukijat ajattelevat. Nykytekniikalla selviää nimittäin paljon blogia koskevia tilastotietoja: mistä sinne tullaan, kuinka kauan siellä ollaan jne. , ja suureksi ällistyksekseni olen huomannut, että täällä käy muutama muukin kuin siskoni, miniäni ja serkun tyttö. Täällä on vakiovieraita eri puolilta Suomea ja vähän muualtakin, onpa yksi Atlantin toiselta puoleltakin. Mutta kukaan ei ole koskaan kommentoinut ja nyt siitä on tullut minulle vainoharhainen olo. Mitä nämä äänettömät, nimettömät tarkkailijat ajattelevat? En pääse rauhaan ellen saa jotain reaktiota ja niinpä tässä teille uskollisille nettihaamuille haaste esittäytyä nimimerkin verran. Nyt anonyymina esittäytyminen on mahdollista, kun älysin pyytää Mikrotuelta apua kommenttikentän muuttamiseen. Ettehän te kaikki voi olla samanlaisia passiivisia syrjästäkatsojia kuin minä. Katsokaapa kuvaa ja vastatkaa kysymykseen:

Missä Lisse oikein oli lomalla?




Oikein tai hyvin vastanneiden joukosta arvotulle voittajalle on palkintona hänen nimimerkilleen omistettu virtuaalikakku resepteineen.
Jos kukaan ei vastaa, syön sen lihottavan kakun ihan oikeasti, ihan itse ja taatusti ihan kokonaan. Sitten alan kirjoittaa Sivumakujen asemesta uutta blogia kuntoilusta, paastoamisesta ja siivouksesta.

6 kommenttia:

  1. Pitääkö vastata oikein, että jatkat Sivumakujen merkeissä? Minen tiijä oikiaa vastausta, mutta odotan kieli pitkällä aina uutta tekstiä. Sivbumaut on yläpalkissa valmiina, senkun avaa, ja siellä on niin harvoin uutta! Jatka ihmeessä kirjoittamista!

    VastaaPoista
  2. Vähemmän anonyymit terveiset Rantasalmelta! Lomakysymykseen olen jäävi vastaamaan. Saimme sähköt ja matkapuhelinverkon toimintaan vihdoin, joten kahden vuorokauden pimento on päättynyt. Huomenna voidaan varmaan soitella!

    VastaaPoista
  3. En tiedä minäkään missä lienee...googlesta Mimmi Mutikaisen haulla eksyin tänne ja suosikeihin päätyi blogisi, joten älä nyt ainakaan lopeta!

    VastaaPoista
  4. Siivousniksejä voisit ujuttaa leivonnan joukkoon, jos vaikka oppisin arjen hallintaa oheistuotteena.

    VastaaPoista
  5. Minä en ole anonyymi, mutta kun taidot eivät riitä kommentoimiseen Lissenä ja Mikrotuet eivät ole tavoitettavissa tänä iltana, oli minun tultava tätä kautta. Minä olen ihan täpinöissä kommenteista! Ihan kuin olisin vankilassa koputellut sellin seinään ja lopulta kuullut vastakoputuksia muista selleistä, en olekaan yksin!Lomakysymys saa jäädä vielä auki, ties vaikka tulisi lisää vastauksia! Aidolle Anonyymille tiedoksi, siivousvinkkejä ei tule. Minä keitän ja paistan, minä en siivoa. Asun kirjojen keskellä ja olen saanut kunnon siedätyshoitoa pölylle. Pöly on kotoista, pölyssä on tunnelmaa.

    VastaaPoista
  6. Aito Anonyymi kiittää kertausharjoituksesta 40 vuoden jälkeen. Ja paljastaa, että bloggaja ei muistuta ko patsasta kuin korkeintan varpaiden osalta.

    VastaaPoista